Syyllistyikö Keskustan puoluehallitus syrjintään

Keskustan puoluehallituksen julkisuuteen antaman tiedotteen mukaan:
”Keskustan puoluehallitus yhtyy yksimielisesti oikeudelliseen arvioon ja pitää itsestään selvänä, että kilpailevan puolueen jäsen ei voi pyrkiä Keskustan puheenjohtajaksi. Keskustan puoluehallitus totesi myös, että Keskusta on pitänyt ovea auki Paavo Väyryselle, mutta hän on itse sen sulkenut. Väyrynen on ollut perustamassa kilpailevaa puoluetta, jonka pääministeriehdokkaana kyseisen puolueen ilmoituksen mukaan hän toimii kevään 2019 vaaleissa. Lisäksi Väyrynen kuuluu sitoutumattomana Helsingin kaupunginvaltuustossa Kristillisdemokraattien valtuustoryhmään. Asiantuntijoidenkin mielestä tämä on osoitus siitä, että Väyrynen on irtautunut kahdella tavalla Suomen Keskustasta poliittisessa toiminnassa.
Puoluehallitus toivoo myös, että Keskustan piirit, kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset ottavat tämän arvion huomioon toiminnassaan.
Yhteenveto yllä olevasta: Paavo Väyrynen ei ole vaalikelpoinen puheenjohtajavaalissa, mikä keskustan paikallisorganisaation tulee ottaa huomioon toiminnassaan.
Asiassa on riidatonta, että PV:n vaalikelpoisuuden ratkaisee aikanaan puoluekokouksen puheenjohtaja. Kyse on oikeudellisesta harkinnasta. Nyt puoluehallitus on ottanut itselleen puoluekokouksen puheenjohtajalle kuuluvan tehtävän ja määrittänyt pv:n vaalikelvottomaksi, vaikka hän on puolueen jäsen.
Puoluehallitus ohjeistaa puolueen organisaatiota käsittelemään pv:tä vaalikelvottomana, vaikka sillä ei tällaista valtaa ole. Ohjeistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että puolueen organisaatiota, joka mahdollisesti valmistelee puheenjohtajapaneeleita ja muita tilaisuuksia, joissa ehdokkaat ovat läsnä, kehotetaan jättämään pv pois näistä tilaisuuksista.
Yhdenvertaisuuslaki
Lain 3 luvun 8 §:ssä säädetään:
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lain 3 luvun 20 §:
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi muissa kuin työsuojeluviranomaisen toimivaltaan 22 §:n mukaan kuuluvissa asioissa kieltää asianomaista jatkamasta tai uusimasta syrjintää tai vastatoimia taikka määrätä tämän ryhtymään kohtuullisessa määräajassa toimenpiteisiin tässä laissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi. Lautakunta voi asettaa antamansa kiellon tai määräyksen tehosteeksi uhkasakon.
Syrjintä
Tässä asiassa pv on joutunut aika yksiselitteisesti syrjinnän kohteeksi, koska vaikka hän on puolueen jäsen, mikä on sääntöjen mukaan ainoa edellytys puheenjohtajaksi, häneltä evätään mahdollisuus osallistua puheenjohtajakampanjaan, joka on elimellinen osa puheenjohtajavaaliprosessia. Puolueen organisoiman puheenjohtajavaalikiertueen aikana eri ehdokkaat tuovat esille omaa agendaansa, jotta puolueen jäsenet voivat arvioida kunkin ehdokkaan ominaisuuksia ja poliittista linjaa.
Onko tällainen syrjintä sitten juridisesti perusteltua?
Lain 3 luvun 11 §:n perusteella:
Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.
Tässä tapauksessa syrjivä kohtelu ei perustu lakiin, vaan puolueen sääntötulkintaan, joka on kaiken lisäksi varsin kyseenalainen. Onko syrjivällä kohtelulla sitten perusoikeusnäkökohdista perusteltu tavoite. Tuskin, sillä syrjimisen ytimessä on ajatus siitä, ettei saa kuulua toiseen puolueeseen. Tällä voisi olla relevanssia, jos kyse olisi keskustan kanssa täysin vastakkaista ideologiaa edustavasta aatteesta.
Rikoslain 11 luvun 11§:ssä säädetään syrjintärikoksesta:
Joka elinkeinotoiminnassa julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä
asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Keskusta on järjestämässä julkisen tilaisuuden/yleisen kokouksen, jossa se aikoo asettaa yhden puolueen jäsenistä oleellisesti eriarvoiseen asemaan muihin puheenjohtajaehdokkaisiiin nähden ilman hyväksyttävää syytä tämän poliittisten/yhteiskunnallisen toiminnan vuoksi.
Jossakin päin maata syytä epäillä kynnys voisi ylittyä. Jos oltaisiin Kittilässä, koko puoluehallitus pääsisi leivättömän pöydän ääreen, mutta täällä Etelässä tilanne on toinen.
Laki on kaikille sama, tuomiot vain vaihtelee