Finlandia palkinto -raadin puheenjohtaja, saksalaisperäinen, nyttemmin espoolaistunut herra Moster peräänkuulutti intellektuellien puutetta suomalaisessa kirjallisuudessa. Mosterin näkemys aiheutti tavisten vastareaktion Hesarin keskustelupalstalla. Kuka Moster on kritisoimaan suomalaista kirjallisuutta ja kulttuuria yleensä?
Hesarin määritelmän mukaan intellektuelli on vuokralla sekavassa kämpässä asuva ulkomaille muutosta haaveileva henkilö. Minkä takia intellektuellin määritelmään ei liity intelligentsia – äly, joka havainnoi myös muuta kuin mitä valtio tai Hesari pitää oikeana. Intellektuelli on älykäs, riippumaton sielu, joka ei riipu vallassa eikä mammonassa ja joka uskaltaa asettaa itsensä alttiiksi kritiikille -joka uskaltaa havainnoida asioita sellaisina kuin ne ovat ja joka uskaltaa myös avata suunsa, oli vastassa kuka tahansa. Intellektuellilla en tarkoita pahaa akkaa, joka avaa suunsa aina kun miehen käytös ei miellytä. Näitä kutsutaan femakoiksi.
Minä olen intellektuelli.
Kuinka moni muu voi ilmoittautua tähän joukkueeseen joutumatta naurunalaiseksi? Hävettääkö, niin pitääkin. Suomalaiset on opetettu häpeämään itseään ja itsensä esille tuomista. Narsismi on jotakin muuta kuin intellektuellismi. Narsismi on tarpeen sopivassa mitassa, vähän kuin suola sopassa. Liika laittaa naaman ruttuun.
Valtiolle sopii opettaa ihmiset häpeämään itseään. Arvostelija on tyhmä tai kommunisti, siitä ei tarvitse välittää. Meillä vallitsee yksisilmäisyyden kulttuuri kyklooppisuus. Yhdelläkin silmällä voi nähdä hyvin, mutta sillä ei voi erottaa etäisyyksiä.
There is no God – no Law, no intellectuals around