Henrik Ehrnrooth – diilintekijä

Henrik Ehrnrooth (Henkka) on osa kuuluisaa teollisuussukua, joka on lutvinut kassansa kuntoon Suomen historian monissa myrskyissä. Ukko ei paljoa julkisuudessa paistattele, nyt naama hyppäsi esiin 10.12.2018 julkaistussa Pöyryn ja sen ruotsalaisen kilpailijan yhdiastymisuutisessa. Henkka teki jälleen hyvän diilin, myi Pöyryn isolla hinnalla osaksi isompaa konsulttikasaa.

Olin 1995 kohteena Henkan edellisessä operaatiossa, jolloin hän yhdessä Kari Stadighin kanssa oli pelastamassa nyt myytyä Pöyry-konsernia konkurssilta. Pelastaminen tapahtui ostamalla väkisin Finvest-niminen pörssiyhtiö sen omilla varoilla ja myymällä Pöyry Finvestille riittävällä hinnalla. 

Aiheesta löytyy hirmuisen hyvä ja asiantunteva artikkeli Suomen Kuvalehdestä päiväyksellä 6.10.1995 https://suomenkuvalehti.fi/digilehti/40-1995-pdf/kansi-1178

Juttu on tarkka kuvaus tapahtuneesta ainoastaan sillä korjauksella, että Kalle Isokallio ei koskaan ollut Finvestin todellinen omistaja, hän oli bulvaani alusta alkaen loppuun saakka. 

Isokallio, entinen Nokian toimitusjohtaja, otti ja myi mun firman Henkalle ilman mun lupaa, tarkkaan ottaen vastoin minun määräystäni. Kundit suunnittelivat toteuttavansa hankkeen, kun olin itse ulkomailla, minne sain asiaa koskevan lehdistötiedotteen. 

Luin SK:n jutun ja kaikki palautui mieleen. Isokallio kertoi minulle Henkan luvanneen hänelle konsulttipalkkion, kuusi miljoonaa siitä hyvästä, että hän myy Finvestin Henkalle tämän esittämin ehdoin. Jos Henkka luuli Isokallion olevan todellinen omistaja, miksi tälle piti maksaa konsulttipalkkio?

Tapahtuma-ajankohtana olin mustunut pankkikriisiin liittyen pahan kerran eikä oikeuksien perääminen onnistunut. Oikeudesta on vaikeaa saada suojaa, jos et ole yhteiskunnassa hyvissä kirjoissa. Tämä on realismia, josta amerikkalaiset oikeustieteilijät tekevät ihan tiedettä. Kun asiaa tarkastelee näin jälkikäteen, voi vain ihmetellä, miten Henkka pääsi luistelemaan kuivin jaloin tapahtuneesta. Yxi suuri apu oli hänen taitava ja häikäilemätön juristinsa, joka hoiti homman. Henkan on syytä olla isosti kiitollinen tälle juridiikan velholle, jonka päätä ei huimannut tässä eikä eräissä muissakaan jutuissa. 

Noh, jutun kirjoittanut toimittaja sai potkut ja muistaakseni päätoimittajakin vaihtui. Vallan kanssa ei leikitä eikä sille vittuilla. Sauli Niinistö kulkee kertomassa kasakkatarinaa, kasakka ottaa minkä irti saa. Suomessa kasakanvirtaa on aikaisemmin toimittanut raha-aateli, joka on saanut tehdä mitä tahansa.

Minulle ei jäänyt tapahtuneesta hampaankoloon ketään kohtaan, ei Isokalliota, joka minut petti, ei Henkkaa eikä Stadighia, jotka käyttivät Kallea hyväkseen. Tämä on hyvä tarina siitä, miten maailma toimii, vanhempana tietää ja on ehkä hiukan viisaampi ja voi käyttää ymmärrystään muitten auttamiseen.