Euroopassa huseeraa kaksi ylikansallista tuomioistuinta, Ihmisoikeustuomioistuin, joka soveltaa Euroopan ihmisoikeussopimusta kansalaisten valitusten perusteella ja sitten Yhteisön tuomioistuin, joka soveltaa Unionin sopimuksia, lukee niitä ja niistä lakia.
Ihmisoikeustuomioistuimen praksis, ratkaisukäytäntöä on kaunokirjoitusta verrattuna Yhteisöjen tuomioistuimen tapaan kirjoittaa tuomioitaan. Tämä on kärjistys, mutta tulee mieleen lukiessa tuomioistuimen ratkaisua palvelujen vapaasta tarjoamisesta yhteisössä.
Saa tarjota määrätyin poikkeuksin. Nettipelaamisen osalta poikkeuksia on aika paljon, tosiasiassa tässä kohtaa poikkeus on pääsääntö, sopijavaltion ulkopuolelta ei saa tarjota pelipalveluita, oli se sitten internet totoa tai pokeria. Kaikki voidaan kieltää, kunhan valtio ymmärtää vedota rikosten torjuntaan.
Miten yksi nettipalveluitten muoto on näin rikollinen, eikö samaan kasaan sopisi kaikki nettikauppa, miten se on turvallisempaa kuin nopanheitto? Yhteisön tuomioistuin nyt vain on päättänyt laittaa nettipelaamisen kuriin eli kunkin valtion hoidokiksi.
Tapa, jolla tämä tehtiin, on tyrmistyttävä. Bwin niminen pelintarjoaja, itävaltalainen pörssiyhtiö tuli loatuksi Yhteisön tuomioistuimen tuomion perusteluissa varsinaiseksi rikollisuuden pesäksi ja ainakaan tuomiosta ei sille löydy mitään perusteluita, kunhan irvailivat.
Jos Suomessa tuomioistuin kirjoittaisi tuomion perustelut vastaavalla kaavalla, kolahtaisi siitä varmuudella jollekin sapiskaa, virkarikosjuttua en nyt tohdi ennustaa, mutta sanomista tulisi. Miksi Yhteisön tuomioistuimen herjaava tapa kirjoittaa tuomion perusteluita ei saa kjetään hyppäämään.
Ehkä syynä on osapuolen kelvottomuus, nettipelaamisliiketoiminta on halveksittavaa ja häpeällistä, mistä seuraa, että sillä ei ole lainsuojaa, normaalikuvio oikeuden maailmassa.
Outo, että enempää ei oudoksuta.