Valtakunnansyyttäjä

Kaikkien syyttäjien isä ja äiti nimitetään ilmeisesti tällä viikolla, kun Albertinkadun Radovan Karadzic lähtee eläkkeelle tai lähti jo. Entisen valtakunnansyyttäjän ja serbijohtajan ulkomuoto on hämmentävällä tavalla yhteneväinen. Muuta yhteneväisyyttä heillä ei suuremmin ole, ellei kilometrejä mittarissa lasketa. Molemmat vaikuttavat noin kuusikymppisiltä ukoilta.
Suurin syyttäjä on tärkeämpi kuin suurin tuomari, koska syyttäjä määrittää, mitä tuomarille syöttää. Suomessa syyttäjät toimivat käytännössä tuomareina, koska syytteitten läpimenoprosentti on niin korkea.
Ehdolla on niin naisia kuin miehiä. Toivon hartaasti, että Tuija Brax ei päädy esittelemään valtiosyyttäjä Ritva Sahavirtaa viraston päälliköksi. Hän ei luonteensa ja moraalinsa perusteella ole virkaan sovelias.
Ritva Sahavirta oli ennen syyttäjän hommiaan verotarkastaja. Yhdessä erään blondin kanssa Sahavirta edusti valtion kantaa jutussa, jossa vaadittiin pitkiä vankilatuomioita verorikoksista. Verottajalta oli jäänyt saamatta ajallaan veroja suuri määrä. Näistä oli määrätty veronkorotukset, joten jutussa ei olisi alkuaankaan saanut enää veropetossyytteitä nostaa.
Jutun kuluessa verottajalle palautettiin verorahat korkoineen. Sen sijaan, että verottaja olisi varat ottanut, se päätti kieltäytyä niistä saadakseen vastaajalle maksimaalisen rangaistuksen. Verorahat jäivät vuonna 1998 pankin tilille Helsinkiin, missä ne ovat edelleen. Varoja talletettiin silloin 22 miljoonaa markkaa.
Sahavirta oli mukana jutun alkuvaiheessa verottajan edustajana.
Henkilö, joka toimii tällä tavalla, johtaa oikeutta polulta metsän vain jonkinlaisen verenhimon riivaamana, ei tule johtaa Suomen syyttäjälaitosta. Asiasta voi edelleen lähettää postia ministeri Braxille osoitteeseen: tuija.brax@om.fi.
Vaikuttakaa, kun siihen vielä on mahdollisuus. Ministeri lukee postinne!