Trainers’ Housen luisu

Syyskuussa 2007 Trainers’ Housen (TH) osake maksoi korkeimmillaan 1,54 euroa. Nyt ollaan alle 30 sentin. Mikä meni pieleen? Miksi valmentaja, joka osaa opastaa muita, ei osaa itse? Yhtiö on paradoksi. Kun kaikki muu meni ylös, TH valui, syöksyi kun totuus alkoi paljastua.
TH on ollut yhtä kuin Jari Sarasvuo, niin hyvässä kuin pahassa. Yhtiö voi hyvin, kun se painoi yksinkertaisella konseptilla yksinkertaista tavaraa raivolla messiaan johdolla kaikille, jotka olivat Jarin lumoissa.
Jarin virhe on ollut, että nokiamainen, luotetaan yhteen ja ainoaan eikä nähdä mitä maailmassa tapahtuu. Jari vaatii muita uudistumaan, mutta ei kykene siihen itse. Ainoa mikä yhtiössä toimii, on raivokas myyminen, joka tehdään pakottamalla kaikki orjalliseen kontaktien ottamiseen.
Ammattimainen kouluttaja haluaa kouluttaa ja kehittää osaamistaan ja tuotettaan. Tämä on yhtiön sydän. Nyt kaikki kouluttajat nuorista vanhimpaan on laitettu samaan hommaan, kouluttamisen lisäksi jokaisen on pakko myydä, tehdä jotakin, joka ei välttämättä ole luontevaa kaikille. Kouluttaja kouluttaa, myyjä myy. Jarin mielestä kaikki myyvät.
Kaikki eivät kuitenkaan myy, Jarin bestman Henkka Hyppönen muiden muassa hyppäsi pois laivasta ja aloitti oman busineksensa. Muodollisesti hän vielä kouluttaa TH:n kursseilla, mutta omaan piikkiinsä. TH:sta tulee pikkuhiljaa alihankkija ammattimaisille kouluttajille, jolle TH on ainoastaan myyntikanava. Katteet jäävät luonnollisesti tekijöille, ei alihankkijalle, joksi yhtiö muuttuu.
Mikä sitten meni vikaan? Jari halusi pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi ja se onnistui ottamalla Satama haltuun ja fuusioimalla TH siihen. Kuviossa ei ollut mitään liiketoiminnallista järkeä, vaan se perustui puhtaaseen tyhjän egon täyttämiseen ja ahneuteen, jonka jäljet näkyvät pörssikurssissa. Tämä tarina tuskin päättyy hyvin.