Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen on viimeisiä kekkosenajan reliikkejä, jotka vielä hoitavat valtiota renessanssiruhtinastyyliin. Tiitiselle ei mikään ole liian koreaa tai mahtipontista, jotta se ei olisi välttämätöntä eduskunnan ja Tiitisen oman tunnelman nostamisessa.
Saa nähdä joutuuko ukko vastuuseen Niinistön kenttäoikeudessa niin kuin pankkiherrat aikanaan 1990 -luvulla. Tällöin paheksuttiin tallettajien/ veronmaksajien rahojen roskiin heittämistä varsin kovakouraisesti. Koppi kutsui jos olit ollut edes lähellä tapahtumia.
Miten nyt kun Tiitinen on tapahtumien keskipisteenä, heittämässä ilman minkäänlaista kilpailutusta saati harkintaa rahaa roskikseen järjettömiä määriä, tekemällä diilejä itsensä kanssa toisaalta eduskunnan suurvisiirinä ja toisaalta oopperan hallituksen puheenjohtajana. Pysyykö Saulin linja vakaana, joutuuko eduskunnan päävirkamies vastuuseen pankkiherrojen tavoin, vai vapautetaanko herra eläkepäiville viettämään laatuaikaa euroviisuissa parveilleiden ystäviensä kanssa?
Samanlainen vaikkakin mittakaavalla hieman pienempi taloudellinen vastuuttomuus löytyi tohtori Arajärven hallituksen puheenjohtamassa korisliitossa. Tappioita miljoonakaupalla mummonmarkoissa. Vastaako hallitus tässä kohtaa niin kuin aikanaan laitettiin vastaamaan jokainen, joka istui säästöpankin rahoittamassa toiminnassa.
Laki on sama kaikille – lopputulemat vain vaihtelevat pärstäkohtaisesti.