Turkulaiset luunpalvojat, jotka esiintyvät Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän nimissä, aikovat ryöstää pyhän Henrikin pääkallon Kaivopuiston katedraalista. Pääkallosta puuttuu alaleuka, jonka vuoksi turkulaiset kutsuvat sitä hjallis -luuksi.
Tarina voisi olla huvittava, ellei se olisi täyttä totta. Eri kaupunkien seurakunnat Suomessa kiistelevät siitä, kuka saa säilyttää luita joiden epäillään olleen mahdollisesti jonkun vanhan papin lihasten runkona – käsittämätöntä.
Miten tällainen luiden palvonta eroaa mitenkään mustan Afrikan tai Indonesian viidakoiden synkimmistä heimo/poppamies touhuista – hukala bulala buubää! Tämä luiden palvonta on osa sitä kristillistä riittiä, jonka päälle meidän vallitseva moraali on rakennettu.
Kuka vielä voi väittää naama näkkärillä, että tämän yhteiskunnan moraali lepäisi jonkin tanakan kallion ja ihmiselle luonnollisen päällä. Kristillinen moraali makaa poppamieskultin päällä, jota kannattavat hauraat luut ja pelokkaat ja onnettomat ihmiset, jotka eivät näe itseään itsessään.
Näpelöikää itseänne, jotta tulee tuntuma ihmisen elävään solukkoon, jätetään mädät luut madoille eli poppamiespapeille.
There is no God – no Law, but there are plenty of bones that need not to be worshipped.