Valtio perusti pankkikriisin hoitamista varten Valtion vakuusrahaston, jonka alaisuudessa toimivat erilaiset nyt jo selvitystilaan laitetut omaisuudenhoitoyhtiöt.
Tällä masiinalla ei ole tällä hetkellä mitään muuta virkaa kuin rahoittaa erilaisia vielä keskenolevia vahingonkorvaus- ja rikosoikeudenkäyntejä. Suomen saamista ihmisoikeustuomioistuimen langettavista tuomioista suuri osa liittyy juuri näihin oikeudenkäynteihin.
Minkä takia Suomen valtio ylläpitää järjestelmää, joka jatkuvasti rikkoo valtiota sitovia ihmisoikeussopimuksia?
Alkuperäiset pankkioikeudenkäynnit kestivät yli kohtuullisen käsittelyajan. Kun vastaajat saatiin tuomittua vahingonkorvausvelvollisiksi, jatkettiin henkilökohtaisilla konkursseilla. Pankkikriisivastaajat muuttuivat valtion velallisiksi, jotka valtio laittoi konkurssiin. Näissä konkursseissa valtion kustannuksella käynnistettiin taas uusia rikosprosesseja ja takaisinsaantikanteita, jotka eivät lopu koskaan.
Nyt pitäisi tälle hulluudelle laittaa piste. Valtio syytää edelleen miljoonia omille asianajajilleen palkkioina, jotka eivät lopeta niin kauan kun joku maksaa.
Järjestelmä on ihmisoikeussopimuksen 3, 6 ja 13 artiklan vastainen.
Thre is no God – no Law, and there is a government throwing good money to lawyers to torture the ones chosen to be the spacegoats of the banking crisis of the 1990’s.