Hesari kertoo tänään tutkimuksesta, jonka mukaan talousrikoksista tuomitut ja epäillyt ovat päästään kipeitä, psykopaattisia, ainakin suuremmassa määrin kuin muut rikolliset saati muu väestö, jo ei vielä ole tuomittu.
Tunnekylmyys, toisten tarpeista välittämätön, manipulatiivinen, tukka takana, elämä edessä, kaikki hyvin, jatkossa paremmin, usko minua ja uskothan sinä, koska osaan tehdä olosi mukavaksi, uskottavaksi, haluat tehdä kanssani kaupan, lainata rahaa, vaikka se ei ehkä ole järkevää.
Rahat jotka taskuun tippuvat menevät pitkiin ja kiiltäviin autoihin, helikoptereihin, komeisiin kaikkeen, elämään, jossa on pauketta ja räiskettä, jossa paukkuja terästetään kokoajan niin, että lopulta lasissa ei ole enää blandista lainkaan.
En ole tehnyt mitään väärin, minua vainotaan, valtio on paha, en luovuta ennen kuin saan oikeutta, ennen kuin minut todetaan syyttömäksi, koska olen syytön, kaikki muut ovat vain niin tyhmiä, etteivät tätä ymmärrä.
Niinpä, Hesarin viittaamassa tutkimuksessa voi olla totuuden hiven. Aika monet talousrikoksista tuomitut saavat asiansa julkisuuteen, myös puolustuspuheensa sen jälkeen ja keskellä prosessia, jossa tuomarit sekoitetaan kertomalla sitä sun tätä, ilman totuuden jyvää, mutta kaikki tehdään hyvin ammattimaisesti.
Kyse on massiivisista jutuista, suuresta pelistä, jota pelataan liike-elämässä, joka monin osin on tästä mustuudesta vain hieman harmaampi, rajalla kulkeva sitä kuitenkaan ylittämättä. talousrikollisus ei aina poikkea hirveän paljon ”tavallisesta” liike-elämästä, molemmat haluavat paljon rahaa, mieluiten heti ja nyt. Ja sitten kaikkea kiiltävää.
Sairaan maaliman erottaa terveestä ehkä tämä harakkamainen halu saada bling blingiä, busines ja sen harjoittajat, liikemiehet, joiden elämää ei ohjaa uuden auton ja helyjen hankkiminen, vaan onnistuminen työssä, tekemisessä, oonnistuminen miesten pelissä, osoittaa tervettä psyykettä. Tehdä rahaa ja työllistää, tämä yhteiskunnan selkäranka kulkee lähellä mustaa aukkoa, mutta niitä ei saa sekoittaa toisiinsa.
No, mitä sitten, jos talousrikollinen on psykopaatti, tai kuten itse uskon, joukossa on ehkä normaalia enemmän narsismiin taipuvia ihmisiä, miten talousrikollisia pitäisi rangaista, pitäisikö henkilö tuomita enemmän tai vähemmän tämän takia?
Kyse on sairaudesta, johon linna ei välttämättä auta, pitäisikö tällaiselle henkilölle tarjota hoitoa, psykiatrista apua, jota tunnoton ei ymmärrä itse hakea. Pitäisikö sairas hoitaa mieluummin kuin tuomita, yhteiskunnan kannalta hoitaminen voisi parantaa kokonaisuuden etua, kopittaminen ei paranna ketään.