Rikos syö demokratiaa

Kukaan ei näytä hämmästelevän ministerien tippumista yksi toisensa perään tekstiviestiskandaaleissa. Tirkistelynhalu ja nautinto, toisen tuskasta tämän kiehuessa häpeäliemessä, ovat lukinneet ihmisten aivot samalla tavalla kuin kiima järjenkäytön.
Miten on mahdollista, että demokraattinen järjestelmä ei puolustaudu rikosta vastaan, joka muokkaa tasavallan hallituksen kokoonpanoa.
Faktat jäävät jäähylle helposti kun tunteet kuumenevat. Suomen ulkoministeri on erotettu kun hänen yksityiset tekstiviestinsä lakia rikkomalla, rikoksella saatettiin julkisuuteen. Samoin on käymässä Suomen tasavallan pääministerille. Hallituksen kokoonpano ei määrity enää eduskuntavaalien tulosten ja puolueiden tekemien päätösten perusteella, vaan siihen vaikuttaa enemmän yksityisten tekstiviestien laiton julkaiseminen, jolla häpäistään ihmisen yksityisyys.
Jokainen voi tarkistaa oman puhelimensa ja arvioida, miltä tavaran levittäminen julkiseen jakeluun tuntuisi, olisiko se oikein. Tavallisen taatiaisen viestit tuskin herättäisivät suurempaa mielenkiintoa, mutta jokainen ymmärtää, että salaisiksi tarkoitettujen viestien levittäminen yhdellekin ulkopuoliselle tuottaa tuskaa. Entä kun julkistaminen tehdään median välityksellä viikkojen ajan ja samalla kyseenalaistetaan ihmisen uskottavuus, koska hän käyttäytyy niin kuin aikuiset tapaavat tehdä, jos virtaa riittää.
Rikoslaissa säädetään kunnianloukkausrikoksista ja yksityiselämän suojasta. Rikokset ovat asianomistajajuttuja eli tutkinta ei käynnisty ilman asianomistajan vaatimusta. Tässä tapauksessa Kanervan ja Vanhasen pitäisi reagoida. Tästä on olemassa kuitenkin poikkeus kun julkinen etu vaatii:
”Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, kunnianloukkauksesta eikä törkeästä kunnianloukkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.”
Onko demokratian suojaaminen riittävä yleinen intressi tutkinnan aloittamiseksi. Asia pitäisi selvittää, jotta totuus paljastuisi. Mikä oli Hymyn rooli tapahtumaketjussa? Oliko tässä kyse ansasta, jonka juorulehti viritti ulkoministerille? Miksi valtio ei kykene suojelemaan johtavia päätöksentekijöitään tällaisilta uhilta? Onko sananvapaudelle annettu sisältö, joka sille ei kuulu kun korkeassa asemassa olevat henkilöt eivät voi suojata itseään oikeudettomilta hyökkäyksiltä?