Rikos Helsingin hallinnossa

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori röyhyttää sikaria lehden sivuilla, jotka on otsikoitu raflaavasti: ”rötösherra”. Surullista Vapaavuoren kannalta. Hän ei ehkä halua luoda kuvaa tai muistuttaa rikoshistoriastaan, joka rakentuu väkivalta- varkaus ja kännissäajorikoksista. Tämän lisäksi tekstissä vihjataan hänen syyllistyneen myös ministerin avustajan epärehellisyyteen, koska hän ei kertonut oikeusministeriä palvellessaan tulleensa tuomituksi siitä tästä ja tuosta. Kun asia oli tulossa esille, paljasti hän osan tuomioistaan, mikä oli lopullinen kuolinisku Niinistön avustamiselle.
Vapaavuori pääsi eduskuntaan tiukan oikeistolaisella kampanjalla – rikoksista ankarammat rangaistukset. Tämä toimii aina ja niin hänet valittiin. Hän vaati rangaistuksia muille, itsestä ei niin väliä juu. Vapaavuori toimi Niinistön avustajana aikana, jolloin pankkioikeudenkäyntejä masinoitiin vauhtiin. Hän on ilmeisesti yksi pankkimurhaoikeudenkäyntien arkkitehtejä.
Maailma ja ihmiset toimivat niin samalla tavalla ajasta riippumatta. Natsi-Saksassa pahimmat konnat pääsivät päättämään muiden kohtaloista. Päättäminen tapahtui toteuttamalla omia sairaita fantasioita. Kun itsellä on tunnolla selvittämättömiä asioita, purkautuvat ne helposti toisten polttamisena. Näin on tainnut käydä meilläkin. Pankkioikeudenkäyntien puuhamiehet ovat niitä, joilla itsellään on kaapit täynnä kolisevaa. Vapaavuori ei todellakaan ole ainoa.
Oma murhe on helppo hukuttaa kun näkee paljon likaa muualla. Tämä on äärioikeustolaisen psykoterapian metodi.
There is no God, no Law, but there are plenty of decisionmakers washing themselves by killing others