Poliitikon halu

Ilkka Ike Kanerva joutuu vastaamaan syytteeseen törkeästä lahjoman ottamisesta. Hänen väitetty ottamisensa ei liity toimiin kansanedustajana vaan virkamiehenä Varsinais-Suomen maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana. Hänen kanssaan otti muutama tuhat turkulaista useissa eri bileissä. Syyllistyivätkö he kätkemisrikokseen ryhtyessään rikoksella hankittuihin varoihin ja kätkemällä saaliinsa nielun kautta Turun viemäreihin, aika näyttää. Korkeimman oikeus praksiksen mukaan mikään ei näyttäisi estävän myös tällaista tulkintaa.
Ike on tullut kuuluisaksi mm. vikkelistä sormistaan tekstiviesteineen, naisseikkailuineen, jotka suurelta osin ovat julkisuuteen tulleet vain vonkaamisina, varsinaisia saamisia on raportoitu vähemmän. Samanlaista julkisuutta, ehkä paremmalla osumaprosentilla on saanut ex-pääministeri Vanhanen, joka sinkkumiehenä on vilkkaasti kolunnut erilaisia tarjolle tupsahtaneita mahdollisuuksia.
Poliitikon mieleen ja valtaan liittyy jonkinlainen ehkä normaalia vilkkaampi seksuaalinen vire, joka tekee ihmisistä vilkkusilmiä, jotka keräävät ääniä ja huomiota, myös vastakkaisen sukupuolelta, mikä on tietysti aivan normaalia. Sinkkuihminen voi halutessaan sitten edetä tämän huomion kanssa miten haluaa, miksei varattukin, mutta tällöin rikotaan taas aitoja ja koteja.
Tähän vallan ja seksin väliseen viritteeseen on media kohdistanut huomiota muutaman miehen osalta, yhtään naista ei nyt muistu mieleen, joka olisi joutunut samanlaiseen syyniin ehkä Tanja Karpelaa lukuunottamatta. Pysyvätkö naispoliitikot sitten tiukasti asiassa, harhapoluille eksymättä? Eikö heillä ole tekstiviestijuttuja tai mitään muuta bändäreittensä kanssa?
Eeva-Riitta Korhola, nyk. kok, ex-krist, kohta ex-rouva, on näyttävä flirtti, joka paimentaa suurta ihailijajoukkoa naamakirjassa ja muualla. Nyt hän on antanut kenkää miehelleen prof. Korholalle, jonka kanssa he ovat matkanneet pitkän siivun. Miksi näin, kasvoimme erilleen, niin, tai ruoho alkoi näyttää vihreämmältä aidan toisella puolen, aika monen aidan. Miksi tämä ei kiinnosta ketään, miksi hänen juoksujaan ei arvioida julkisuudessa? Onko naispoliitikoilla jonkinlainen korkeampi suoja mediasyyniä kohtaan kuin miehillä?
Ei pitäisi. Vallankäytön kontrolli rakoilee.