Huumepoliisi Aarnio on elämänsä roolissa. Hän on sankaripoliisi, jota epäillään rikoksesta. Sankaripoliisina hän saa sanansa kuuluviin. Taitavana pelurina hän yllätti vastapuolensa housut kintussa. Poliisiylijohtaja Salminen on tottunut ampumaan avuttomia puskasta. Nyt hän saa maistaa omaa lääkettään.
Poliisin kielletty fantasia on olla rikollinen, ei mikään luuseri ojasta, vaan menestyvä konna, jonka elämän tekee tärkeäksi yhteiskunnan loputon mielenkiinto ja helppo kahiseva, liukkaat naiset ja nopeat autot.
Loppujen lopuksi kysymys on omasta egosta, olla merkityksellinen tavalla tai toisella. Oli keino rehellinen tai ei. Tämä näkyy poliisin ja syyttäjien toimissa kun näkyvissä on mahdollisuus nousta sankariksi tuhoamalla yhteiskunnan vihollisia. Mitä suurempia vihollisia sitä suurempi sankari on viholllisen tuhonnut viranomainen oli keinot oikeita tai ei.
Onko sillä väliä, millä keinoin rikolliset saadaan kiinni? Onko väärin, että huumepoliisi juottaa vasikoitaan tai järjestää näille petipalveluista tietoja vastaan, joilla paljastetaan vakavia rikoksia? Yhdysvalloissa keinot ovat terrorismintorjunnassa menneet aika pitkälle. Epäiltyjä on opetettu sukellusveneiksi karvaisten kourien avustuksella. Kun kidukset eivät kasva minuuteissa, muisti paranee. Olisiko tämä sopivaa myös Suomessa?
Entä kun poliisi ja syyttäjä soveltavat venäläistä – syyllinen tiedetään rikos pitää keksiä ideaa – ja ryhtyvät keksimään rikoksia. Rahaa poltetaan miljoonia miljoonien perään tutkimuksissa, joiden tarkoituksena on vain rakentaan sankarisyyttäjiä ja poliiseja ilman, että mitään yhteiskunnallisesti vaarallista vihollista olisi edes olemassa.
Voimannäytön ja käytön seurauksena tuhotaan itse yhteiskuntaa, sen kantavia rakenteita, ihmisten uskoa oikeaan ja rehelliseen. Hyökkäystä ei ohjaa laki vaan virkamiehen päähänpinttymä, jonka rehellisyyttä tai oikeamielisyyttä ei kukaan tutki.
Miksi huumepoliisit joutuivat poliisien sisäisen hyökkäyksen kohteeksi, mutta hyökkäykseltä säästyi KRP ja sen talousrikostutkijat, jotka käyttivät valtion varoja ja tutkintaresursseja loputtomasti alunperin epärehelliseen rikostutkintaan ryhtyessään väkisin Suomen suurimpaan rahanpesurikostutkintaan ilman mitään oikeudellista perustetta. Mainosaikaa ja rahaa juttuun käytettiin paljon. Lopputuloksena rikkimenneitä ihmisiä ja tuhoaa yhteiskunnalle.
Aseet pois hulluilta, eikö tätä ole jo opittu.