Venäjän ulkoministeri uskoi Suomen ulkoministeri Alexander Stubin oppivan pian tavoille. Hän suhtautui Stubiin isällisesti. Venäläinen puhutteli Subia herra Stubiksi, joka vastasi isälleen puhuttelemalla tätä etunimellä.
Suomen ulkopolitiikka oli ennen Venäjä-politiikkaa. Miten hallita suhdetta isoon naapuriin, joka käyttäytyi kuin supervalta ja olikin sitä toisinaan. Suomen turva tai turvattomuus perustuu paljolti siihen, miten asiat sujuvat venäläisten kanssa. Ruotsalaisista ei juuri ole vaaraa muualla kuin lätkäpeleissä, vaikka Bildt suhtautuu Stubiin aivan yhtä ylhäältä katsoen kuin veli venäläinen.
No mikä oli Stubin linjaus Moskovassa? Suomella ei enää ole merkityksellisiä kahdenvälisiä asioita venäläisten kanssa, nyt eletään eurooppalaisella tasolla, hoidetaan Venäjä-suhdetta osana suurempaa eurooppalaista kokonaisuutta.
Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että Stub on muutamassa viikossa luovuttanut Suomen suvereniteetin täysin EU:lle. Unionissa on paljon hyvää, mutta sille ei pidä luovuttaa sieluaan.
Ulkoministerin pitää ajaa itsekkäästi ainoastaan oman maansa etua, ei minkään kansainvälisen järjestön/yhteenliittymän, oli se kuinka kiva tahansa. Stubismi näyttää tarkoittavan Suomen alistamista osaksi yhtä kokonaisuutta, jossa Suomen osuus on joitakin prosentteja, jollakin saralla promilleja.
Mitä helvetin järkeä tässä on? ja kaiken lisäksi naapurimaiden ministerit pojittelevat Suomen ulkoministeriä, joka sen kuin nauraa leveämmin. Suomi on saanut ministerin, joka ei aja maan asiaa, vaan jotakin loputonta kompromissia, jossa Suomi on periksiantajan roolissa. Kaikki käy kun vain on kivaa.
Minä peruutan omalta osaltani Stubin valtakirjan. Tuollainen ukko on liian pehmeä hoitamaan valtion perustavia intressejä.