Presidentti halonen ryhtyi puolustamaan valtaoikeuksiaan. Suomi on pieni maa ja maassa on paljon asioita, on hyvä, että ulkopolitiikan johto on presidentillä. Niin mitä?
Halosen logiikka kulkee perin outoja latuja, pienessä maassa, jossa on paljon asioita, pitää olla sekava ulkopolitiikan hallintomalli. Miten sitten suuressa maassa. Venäjällä on vain yksi johtaja. Maan politiikassa ei tule sekaannuksia, vaikka on suuri maa ja paljon asioita. Onko sitten niin, että mitä suurempi maa, sitä vähemmän johtajia, mitä pienempi, sitä enemmän?
Ehkä asiaa pitäisi arvioida aikaansaannoksilla. Mitä presidentti halonen on saanut ylipitkänä virkakautenaan aikaiseksi? Hän on sekaantunut alkumatkalla Suomen Pankin johtajien nimityksiin estämällä hallituksen ehdokkaiden valinnan. Tämä ei ole ulkopoliittinen kysymys vaan muisto mielivallan ajoilta, josta saadaan vielä hiukan makua kun meillä on presidentti.
En ole naisvihaaja, itseasiassa aivan päinvastoin. Saan kuitenkin näppylöitä vanhoista tantoista, jotka pyrkivät naisena sortamaan ärrää ja miehiä. Miespappi, joka ei suostu tyhmyyttään toimimaan naispapin kanssa toimii samalla tavalla kuin halonen, joka ei ole miesten kanssa, ellei pääse alistamaan näitä.
Meillä on naisylipappi, joka kuohitsee ympäristönsä, mikäli se ei toimi koiramaisen alistettuna. Tämä epele ryhtyi oikomaan Bushin kravattia ottaakseen otteen ajattelijasta, joka Mensan testeissä kolkuttelee samoja lukemia halosen kanssa. Suuret johtajat ovat henkisiä kääpiöitä. Pienet johtajat eivät ole sitäkään.
Että lisää valtaa vain presidentille.
There is no God – no Law, no need for a president