Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo puuttui ongelmaan, joka on ollut kohtuullisen kauan kaikkien näkyvillä. Suomessa oikeudenkäynneissä ei toteudu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet, vaikka ne on kirjattu perustuslakiin, sen 21 §:ään.
Mitä tämä sitten oikein tarkoittaa? Perustuslailla määrätään valtion korkeimman vallan käytöstä ja kansalaisten oikeuksista. Perustuslakia pidetään tärkeänä kivijalkana kun arvioidaan montako lautasta katetaan milloin mihinkin kissanristiäisiin, saavatko pääministeri ja presidentti omansa vai syövätkö samalta.
Kun kyse on kansalaisten oikeuksista, perustuslaki muuttuukin vaalilupaukseksi kuten Koskelo totesi, sitä voidaan noudattaa tai olla noudattamatta. Tällaista rajaa lakikirjaan ei kuitenkaan ole piirretty. No mikä on tämä perustuslain 21 §?
Siinä säädetään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin säännöistä. Siis siitä, että tuomioistuimenettelyt eivät saa olla mielivaltaisia. Mikäli meillä ei noudateta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sääntöjä, emme voi nimittää valtiota oikeusvaltioksi.
Koskelo toteaa, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin säännöt eivät toteudu kaikin osin. Oikeudenkäynnit eivät pääty kohtuullisessa ajassa. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa ongelma. Meillä muutkaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin säännöt eivät ole käytössä. Kovin laajasti ihmisiä pakotetaan todistamaan itseään vastaan eikä kukaan näe siinä mitään ongelmaa. Tällaisia asioita on Suomen osalta nyt myös ihmisoikeustuomioistuimen tutkittavana.
No mitä tehdä. Koskelolla olisi valtaa kun uskaltaisi sitä käyttää. Mikäli valtio ei toimi perustuslain mukaan, hoida oikeudenkäyntejä kohtuullisessa ajassa, tuomioistuimet voivat hylätä valtion rangaistusvaatimukset ja lopettaa pitkittyneet oikeudenkäynnit. Tämä on täysin mahdollista lain mukaan. Olen tehnyt aiheesta oman lisensiaattitutkimukseni vuonna 2000, jolloin tämä tilanne oli aivan samanlainen. Mitään ei ole tapahtunut 6 vuodessa, asiat ovat menneet vain huonommalle tolalle.
Oikeuskulttuuri tässä maassa on onneton eikä se saa oikein mistään mitään kritiikkiä. Oikeustieteelliset tiedekunnat ovat tässä suhteessa aivan yhtä munattomiakuin muukin ”ajatteleva” yhteisö. Lopetetaan tiedekunnat, joilla ei ole kykyä ottaa kantaa edes perustuslain suohon tunkemiseen.
There is no God – no Law, and no sense in this country