Taas otettiin yksi suomalainen rauhanturvaaja hengiltä Afganistanissa. Sotilas tiesi riskistä lähtiessään tehtävään, silti tuntuu pahalta ajatella, että suomalaiset sotilaat ovat aika pienellä korvauksella maalitauluina huumekauppiaille, jotka tekevät pahaa voidakseen jatkaa pahantekoa.
Mitä suomalaiset muuten Afganistanissa oikein tekevät. Tehtävä on otsikoitu rauhanturvaamiseksi, mutta kuka sotii? Ei Afganistaniin ole kukaan hyökännyt eikä Afganistan ole hyökännyt minnekään. Kyse on alueesta, jossa ei oikeusvaltio toimi alkeellisimmallakaan tavalla. Alueesta, joka on vielä Hobbesilaisittain kaikkien sota kaikkia vastaan. Alue, jossa valtio ei pidä järjestystä edes näytteeksi. Järjestystä on pitämässä kansainvälinen armeija, joka pyrkii kitkemään terrorismin juuria.
Edellinen suomalaisen murha selvitettiin ja tekijät tuomittiin kunnes presidentti päästi murhaajat vapaaksi ilmeisesti lahjuksia vastaan. Minusta tällaiseen alistuminen on nöyryyttävää. Suomalainen uhraa henkensä ja hänen haudalleen kustaan. Valtio ilmoittaa selvittävänsä asiaa. Voisi lopettaa selvittämisen ja tehdä jotakin.
Kun kerran Afganistan ei toimi, kun siellä tarvitaan suomalaista verta pitämään pystyssä järjestystä, pitää suomalasilla olla oikeus toteuttaa oikeutta tavalla, jonka me täällä ymmärrämme. Murhamies joutuu vastuuseen ja vastuu toteutuu. Jos sitä ei toteuta paikallinen viranomainen, suomalainen toteuttaa sen itse.
Tänne raahattiin joitakin vuosia sitten musta mies Ruandasta tuomittavaksi. Miksi tänne ei voisi raahata huumekauppiasta Afganistanista samalla tavalla. Kun suomalainen ottaa vastuun järjestyksen pitämisestä Afganistanissa, on meillä oikeus myös toteuttaa oikeutta siellä eikä alistua kivikautiseen kulttuuriin, jossa heimopäällikkö lahjomalla voi tehdä mitä tahansa.
Hiukan ylpeyttä omasta tekemisestä eikä alistumista sairaaseen kulttuuriin.
Ps. Turun yliopistossa tarkastetaan perjantaina väitöskirja, jonka mukaan hyväosaisten lapset pääsevät yliopistoon helpommin kuin huono-osaisten lapset, onko tosiaan näin. Onko hyväosaisille jokin alempi pisteraja kuin tyttömien lapsille? Ruotsinkieliset pääsevät alemmalla pisterajalla moneen paikkaan, mutta tämä ei koske suomenkielisiä ja alempi raja perustuu kielelliseen kehittymättömyyteen, siis siihen, ettei puhu suomea ensimmäisenä kielenä, ei mihinkään muuhun.