Muutama huomio Jippii tuomiosta

Tuomio on noin kolmesataa sivua pitkä, minkä vuoksi sitä ei kannata ruveta laajemmin siteeraamaan, mutta tässä muutama hovioikeuden huomio asiasta.
Motiivista:
Syyttäjän esittämä vaikutin, sellaisena kuin se syytekirjelmästä ilmenee, on Bäckin, Hahdon, Johannesdahlin, Linnan, Peltolan, Roton, Elisa Oyj:n ja PSS-Trade Oy:n osalta huomattavan taloudellisen edun saaminen sisäpiirintietoa käyttäen tehdyistä yhtiön osakkeiden ja optioiden kaupoilla. Järvisen, Karilan, Kuokkasen tai Miettisen osalta syyttäjä ei ole esittänyt mitään vaikutinta. Lähes kaikki vastaajat ovat kertoneet tämän rikosprosessin heille henkilökohtaisesti, ammatillisesti ja taloudellisesti aiheuttamista merkittävistä haitoista ja vahingoista. Henkilötodistelusta käy lisäksi ilmi se, että vastaajat ovat omanneet erittäin vahvan ja vilpittömän luottamuksen ja uskon yhtiön toimintaan sen tulevaisuuden näkymiin. Syyttäjä ei ole esittänyt vastanäyttöä tästä asiasta. Näissä olosuhteissa kysymystä teon vaikuttimista joudutaan tarkastelemaan näytön kokonaisarvioinnissa. Ei ole uskottavaa eikä yleisen elämänkokemuksen mukaista, että alkuperäisen syytteen mukaisesti 19 henkilöä yhtiössä, Jippii GmbH:ssa ja näiden ulkopuolella olisivat yksissä tuumin ja suunnitelmallisesti osallistuneet useiden rikosten tekemiseen ja avunantoon vakaviin talousrikoksiin Suomessa ja Saksassa yli puolentoista vuoden ajan ilman, että tällaiselle menettelylle selvitetään olleen jokin järjellinen vaikutin. Tarkasteltavaksi jää, onko syyttäjän tarjoama teon vaikutin taloudellisen hyödyn hankkimisesta itselle tai toiselle tällainen syy. (s. 82)
Todistelusta:
Sähköpostikirjeenvaihdon näyttöarvon ulottaminen laajasti ja erittelemättömästi kaikkiin syytekohtiin siten kuin syyttäjä on esittänyt vaikeuttaa osaltaan syyttäjän esittämien kirjallisten todisteiden kohdistamisen oikein kuhunkin syytekohtaan ja kuhunkin vastaajaan. Sähköpostiviestien näyttöarvoa syytteiden tueksi heikentää lisäksi se, että kustakin sähköpostiviestistä on vedottu vain osaan viestin tekstistä, esimerkiksi yhteen kappaleeseen, lauseeseen ja jopa yhteen sanaan vaikka useiden viestien sisältö on muodostanut viestiketjun eli kokonaisuuden, jossa yksittäisen syytteitä tukevan osan ottaminen kirjalliseksi todisteeksi ei anna välttämättä riittävää ja oikeaa kuvaa viestin sisällöstä. Sähköpostiviesteistä voidaan vielä havaita, että ne ovat pääosin yhtiön sisäisiä. Useita viestejä värittävät laatijan persoonalliset piirteet. Viestit ovat siten painotukseltaan subjektiivisia. Näin erityisesti tarkasteltaessa Lehden sähköpostiviestintää, jossa yksittäiset ilmaisut ovat korostetun voimakkaita ja kärjistettyjä. Tämäkin edellyttää kriittistä suhtautumista sähköpostiviestien näyttöarvoon (s. 77).
Syyttäjät irroittivat sähköpostiviestit siitä asiayhteydestä, missä ne olisi tullut lukea, suomeksi vääristelivät karkeasti asiassa valtion puolelta tarjoiltua näyttöä, jolla haluttiin osoittaa rikosten tapahtuneen ja passittaa vastaajat vankilaan.
Syytteestä ja todistelusta:
Syyttäjä on hovioikeudessa vedonnut Jippii I asiassa noin 400 kirjalliseen todisteeseen ja ilmoittanut, että kaikki nämä todisteet kohdistuvat pääsääntöisesti kaikkiin vastaajiin. Tämä on aiheuttanut sen, että syyttäjän esittämien kirjallisten todisteiden oikea kohdentaminen kuhunkin syytteessä kerrottuun tekoon ja vastaajaan on oleellisesti vaikeutunut. Kohdentaminen onkin jäänyt pääosin vastaajien tehtäväksi. Riski todisteen kohdentumisesta oikein on kuitenkin syyttäjällä. Tämä seikka korostuu, kun otetaan huomioon oikeudenkäyntiaineiston laajuus ja vastaajien lukumäärä. (s. 76)
Syyttäjän toiminta johti menettelyn pitkittymiseen ja erityisesti siihen, että koko oikeudenkäynti oli niin kallis, vastaajat ja asiamiehet joutuivat olemaan paikan päällä varmuuden vuoski kokoajan, koska syyttäjät eivät eriteelleet mikä näyttö kohdistui kehenkin
Syyttäjät vääristelivät näyttöä ja jättivät pois syytettä vastaan puhuvaa aineistoa:
Hovioikeus on kiinnittänyt huomiota siihen, että esitutkinta-aineistossa on ollut sellaisia tietoja, joiden esilletuominen myös syyttäjän toimesta olisi ollut objektiivisuusperiaatteen mukaista. Tällaisina hovioikeus ottaa esille vastaaja Miettisen kirjalliset todisteet MP 18 ja MP 19 ja niitä vastaavat syyttäjän kirjalliset todisteet S 39 ja S40, joista käy ilmi se syytekohtaan 1 liittyvä seikka, että Jippii GmbH oli kuitannut vastaanottaneensa leasingtodistuksissa 1-3 tarkoitetun omaisuuden 1.12.2000. Syyttäjän objektiivisuusvelvoitteeseen olisi myös kuulunut yhtiön likviditeettiongelmien korostamisen yhteydessä tuoda esiin ne syyttäjän tiedossa olleet seikat, että Kuokkasen omistuspiirissä oleva Tietoklusteri Oy lainasi yhtiölle 30 miljoonaa markkaa kesäkuussa 2001 ja että yhtiön pääomistaja Auratum Oy oli yksiselitteisesti ilmoittanut, että se ei tule päästämään yhtiötä konkurssiin tai ainakin esittää syyttäjän arvio siitä, mikä merkitys näillä seikoilla syytteen kannalta mahdollisesti oli. Edelleen saman velvollisuuden alaisuuteen olisi kuulunut tuoda esille se syyttäjän tiedossa ollut tosiasia, että vastaajista Kuokkanen, Järvinen, Johannesdahl, Peltola/PSS-Trade Oy sekä Malin ja Aho, joista kahdesta viimeksi mainitusta hovioikeudessa ei enää ole kysymys, ovat syytteiden tarkoittamana ajankohtana tehneet yhtiön osakkeiden ostoja ja merkinneet henkilökuntaoptioita yhteensä lähes 1,3 miljoonalla eurolla. Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen seikkaan, että vain Linna ja Peltola myivät kaikki yhtiön osakkeet kun muut myivät vain osan osakkeistaan. Vaikka näiden seikkojen osalta kysymys saattaa olla vain niistä johtopäätöksistä, joita niistä voidaan tehdä, olisi niiden oikeudellista arviointia syytteiden kannalta voitu kohtuudella edellyttää syyttäjältä. (s. 80).
Kappaleet, joiden perässä on sivunumero, ovat suoraan tuomiosta,
Hyvää Joulua
Kari