HS:n päätoimittaja Janne Virkkunen lähetti viestin, jossa hän pahoitteli ylilyöntejä, joita HS:ssä viime aikoina on sattunut. Eräistä kansanedustajista tehtiin kuvien kanssa naistenahdistelijoita, tissiin tirkistelijöitä, jotka kuola poskella himoitsivat kanssasisariaan tai alaisiaan, eduskunnan henkilökuntaa.
Virkkunen oli pahoillaan myös yksittäisiin ihmisiin kohdistuneista loukkauksista, mustamaalauskampanjoista, joita eräät toimittajat olivat kuulemma ilman päätoimittajatason siunausta tehneet. Tämä tuntuu hiukan selittelyltä, aivan kuin päätoimittajataso ei lukisi omaa lehteään tai ymmärtäisi mitä lehteen on painettu ja mikä tämä tällainen päätoimittajataso on? Ei taso, vaan toimittaja, joka vastaa, että lehti toimii laillisesti.
Virkkusen mukaan hän on ryhtynyt toimenpiteisiin pahimpien solvaajien poistamiseksi lehden palveluksesta. Joitakin on jo saatu siirrettyä muihin tehtäviin talon ulkopuolelle. Siirtäminen on suhteellisen helppoa, koska HS nauttii edelleen pelonsekaista kunnioitusta yhteiskunnan eri tasoilla. Joitakin on vielä jäljellä.
Toivottavasti Virkkusen linja saa jatkoa ja lehti kiinnittyy sananvapauden airueksi, joka kunnioittaa ihmisten oikeutta yksityisyyteen. Sananvapautta, demokratian vahtikoiran roolia on mahdollista toteuttaa loukkaamatta muita. Kyse on ammattitaidosta, kynänkäyttämisen kyvystä, joka joillakin toimittajilla on ollut grafiittituhrijoiden tasolla.
Ehkä kaikki kuitenkin muuttuu paremmaksi.
Tämä kaikki oli vain aprillipilaa, valitettavasti.