Tampereen käräjäoikeus päätti suojella nuoren naisen tulevaisuutta päästämällä hänet ilman rangaistusta, vaikka takkiin oli tarttunut työnantajan tavaraa vanhan neljännesmiljoonan arvosta. Käräjäoikeus ja jutun syyttäjä ovat nyt joutuneet hiukan hankalaan tilanteeseen, kun katuva tyttö on poliisivankilassa epäiltynä muutamasta murhasta ja muusta kepposesta, jotka hän teki heti raastuvasta ulos marssittuaan.
Tuomioistuimet Suomessa tekevät erilaisia oikeusmurhia päivittäin. Oliko tämä jotenkin poikkeava tapahtuma tässä murhien virrassa?
Erilaiset meediot pääsivät moittimaan koko sairaanhoitajakatrasta, voiko sairaanhoitajiin enää luottaa, kysyy poliisitv:n toimittaja MTV3 uutistenlukijaksi naamioituneena. Kaasu pohjassa ollaan kärräämässä nuorta tyttöä sähkötuoliin samalla kun mustataan kaikkien alalla olevien mainetta.
Muistuu niin mieleen Ylen viranomaisten tietotoimisto Pekka Lehtisen hyökkäys Alpo Rusia vastaan Helsinki-Vantaan lentokentällä muutama vuosi sitten. Siinä laitettiin maine aika mustaan kuntoon kerralla. Pelastajaksi tilanteeseen tuli komissaari Rehn, joka laittoi itsensä likoon erittäin epäsuomalaisella tavalla. Turvallisinta on aina kivenheittäjien joukossa, vaikka maali olisikin väärä. Eipähän kopsahda omaan koteloon.
Otin aikanaan aika tavalla näitä koppeja itsekin. Vuonna 1994 olin syksyn pääuutisena rikosepäilyistä, jotka sitten osoittautuivat täysin perusteettomiksi. Kysymyksessä oli väärä ilmianto, jolla ilmiantaja halusi suojella omia kolttosiaan. Tämä tarina jäi kuitenkin elämään antaen oikeuden sitten lähes mihin tahansa.
Maineen tuhoaminen perusteetta vie ihmisen mahdollisuuden normaaliin elämään. Näin tapahtuu, vaikka maine lähtisi perustellustikin. Tätä pohti käräjäoikeus päästäessään nuoren tytön pälkähästä. Tuomarit eivät halunneet tuhota tytön mahdollisuutta aloittaa alusta. Se, että he arvioivat tytön väärin, on inhimillistä.
Jokaisella pitää olla mahdollisuus aloittaa alusta. Loputon maineen mollaaminen on halpamaista, koska siollä tuhotaan hyvin tehokkaasti ihmisen elämä tai ainakin sitä supistetaan raa’asti.
Onko niin, että tuomarilla voikin olla ymmärrystä, jota toimittajaan ei ole kertynyt?