Korkein oikeus lakkautti ihmisoikeustuomioistuimen

Korkein oikeus päätti olla ottamatta kantaa kysymykseen, saako Suomessa repiä kynsiä vastaajan varpaista vielä sen jälkeen kun ihmisoikeustuomioistuin on katsonut valtion toiminnan loukkaavan vastaajan ihmisoikeuksia.
Hämmentävintä asiassa on korkeimman oikeuden vastuun välttely. Asiassa on kyse mitä suurimmassa määrin ennakkotapauksesta, joka vaatisi oikeusohjeen. Näyttääkin siltä, että korkein oikeus on siirtynyt oikeusasiamiehen kanssa samaan järkkymättömän lainvalvojan rooliin – ei tehdä mitään missään asiassa, jolla olisi jotakin merkitystä. Passivisuudella voi tässä tapauksessa olla hyvin kauaskantoisia seurauksia.
Tämä päätös avaa minulle mahdollisuuden saattaa Suomen valtion toiminta jälleen kerran samassa asiassa ihmisoikeustuomioistuimen tutkittavaksi. Valtio kieltäytyy noudattamasta ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota. Vähän niin kuin rikoksesta tuomittu kieltäytyisi lähtemästä vankilaan.
Suomen valtion esimerkki antaa Venäjälle ja muille vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille valtioille mallin – ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita ei tarvitse noudattaa.
Tällä voi olla hyvin kauaskantoisia vaikutuksia koko ihmisoikeusjärjestelmälle. Kuka haluaa saattaa asiansa ihmisoikeustuomioistuimen tutkittavaksi, mikäli vastaajan ei tarvitse noudattaa tuomioistuimen tuomioita.
Suomen valtio on päättänyt, että oikeudenloukkaukset voidaan hyvittää muutamalla kolikolla. Loukkausta ei tarvitse lopettaa, vaikka ihmisoikeustuomioistuimen praxis sitä edellyttää.
Oikeus on kuollut.
There is no God – no Law, no Human Rights in Finland