Kohti kultaa

Katselin dokumentin velkaantumisesta. Oli mielenkiintoinen. Tarinan keskeinen väite oli, että raha on huijaus. Yleensä ajatus huijauksesta ja rahasta liittyy pyrkimykseen saada rahaa huijauksella, mutta tästä oli tässä tarinassa kyse vain sekundäärisesti.
Ja huijarina oli valtio USA, joka laski liikkeelle rahaa, joka ei ollut mitään.
Huijaus alkoi 1970-luvulla, jolloin dollari irroitettiin kultakannasta. Tämän jälkeen USA:n painamalle rahalle ei ole enää ollut vastiketta – siis kultaa Amerikan kaapissa kuten tätä ennen.
Siihen asti kun kulta oli vastikkeena rahalle, rahaa ei painettu tarpeen mukaan, vaan sen mukaan paljonko rajallista hyödykettä oli olemassa. Kun Nixonin tarpeet ylittivät kullan määrän, side revittiin. painettiin rahaa, jolla ei enää ollut vastiketta ja tämä on jatkunut ja jatkunut kiihtyvällä vauhdilla.
Ohjelmassa esitettiin myös väite, jonka mukaan inflaatio olisi oleellisesti kovempi kuin mitä meille kerrotaan. Tämä tuntuu todelta, kaikki tuntuu kalllistuvan oleellisesti enemmän kuin pari prosenttia vuodessa. Rahalla ei enää saa.
Mitä sitten kun usko rahaan loppuu ja miksi ei loppuisi, koska sitä on liikaa eikä sille ole mitään vastiketta, ainoastaan rahanpainajan väite.
Palataan aikaan, jolloin rahalla vielä sai, kaikki rauhoittuu, ei enää velkaannuta mihinkään, ei ole pankkikriisejä, ainakaan tässä mitassa. Kaikki sijoitusalan ihmiset laitetaan oikeisiin töihin, asiat on paremmin, mutta sitä ennen kolisee
Siis, lopeta rahan kerääminen, koska se on arvotonta. tee jotakin arvokasta