Kenneth Lay – häpeän murhaama

Layn yhtiö Enron oli yksi Yhdysvaltojen suurimpia ja arvostetuimpia. Yhtiö teki loistavaa tulosta vuosi toisensa perään. Valitettavasti tulos perustui huijaukselle, joka paljastuessaan kaatoi yhtiön ja sen tilintarkastustoimiston yhdessä maailman suurimmista talousskandaaleista.
Lay tuomittiin kuusi viikkoa sitten syylliseksi lukuisiin talousrikoksiin. Tuomio oli tarkoitus langettaa lokakuussa. Amerikkalaisessa systeemissä henkilö, joka odottaa muutaman kymmenen vuoden tuomiota, voi valmistautua siihen kesäasunnollaan juppien Aspenissa. Niin teki Laykin, joka otti ja kuoli mökkiinsä, pumppu ei kestänyt häpeää – Lay oli amerikassa synonyymi talousrikolliselle.
Layn osalta prosessi meni suhteellisen nopeasti. Firma meni nurin 2001 ja ukko viisi vuotta myöhemmin. Rikoksesta pitää rangaista, mutta kuolemantuomio on kohtuuton. Mikäli 65 -vuotias Lay olisi tuomittu vaikka 20 vuodeksi, olisi se tarkoittanut samaa kuin kuolemantuomio. Hän ehkä aavisti tulevan ja päätti pysäyttää pumppunsa enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti.
Suomessa talousrikoksista saa vain elinkautisia. Layn esimerkki kertoo, että julkinen häpeä on rangaistuksena kovempi kuin lyhyt kuntoloma linnassa.
Valtion pitäisi hoitaa rangaistusvastuun toteuttaminen nopeasti ja rehellisesti – kumpikaan edellytys oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille ei tällä hetkellä täyty.
There is no God – no Law, and there is no more Lay.