Kari Enqvistin harharetket

Olen lukenut hänen kirjojaan, kehunut niitä avariksi, omaa suppeaa silmääni avartaviksi, kun hän kirjoittaa omasta erityisalastaan, fysiikasta ja kosmoksen tutkimuksesta. Kari Enqvist kirjoittaa aiheesta elävästi, lentävällä kynällä ja niin, että fysiikasta mitään ymmärtämätönkin intoutuu tekstistä.
Samaa ei voi sanoa hänen viimeisestä kirjastaan ”Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat”. Kari Enqvist ampuu itseään jalkaan ampumalla ihmisen uskoa fyysikon asein ja silmin. Uskontoko on skitsofreniaan verrattava sairaus, uskovillako on virus, joka tekee heistä pöpejä. Uskonto on mielen tauti, maailmanlaajuinen pandemia.
Itse erosin aikanaan kirkosta, koska en halunnut tunnustaa kirkkoa ja sen hullutksia, paikallisia temppeleitä ja niiden poppamiehiä. Usko on tähän nähden aivan jotain muuta, se ei liity kirkkoon.
Kari Enqvist käyttää suunnattomasti aikaa sen todistelemiseen, että mitään jumalaa ei ole olemassa, että ihmiset uskovat johonkin, mitä fyysikko ei löydä mikroskoopillaan. Jumala ei ole piilossa missään atomissa tai sen sukulaisessa, siksi sitä ei ole.
Vai niin.
Missä atomissa tai molekyylissä on rakkaus, kauneus, hyvyys, pahuus, myötätunto. Niitäkään ei varmasti voida asettaa johonkin mikroskoopilla löydettävään kohtaan aivoissa tai missään muuallakaan ja silti ne ovat todellisia meille kaikille.
On harhaa ajatella, että kaikki mitä mikroskooppi ei tunnista, on harhaa. Kari Enqvist on harhautunut, koska hänen analyysivälineensä on puutteellinen. Hän syyllistyy juuri siihen, mistä hän syyttää kaikkia muita. Hän uskoo, että jumalaa tai uskoa ei voi olla olemassa, koska hän ei ole sitä löytänyt.
Kari Enqvistin tuore kirja on omalla tavallaan hyvin surullinen. Se kertoo pojasta ja miehestä, joka on enemmän tai vähemmän tunnekylmä johtuen ehkä hänen perhetaustastaan. Kotona ei halailtu, ei pussattu, eikä löydetty mitään, mikä ei mikroskoopilla näy.
Tämä kertoo surullisen tarinan ihmisestä, joka katsoo niin tarkkaan, että ei näe enää mitään. Kari, ota askel taakse, rakastu ja innostu, niin alat nähdä. Ei tarvitse nähdä jumalaa tai jumalia, kunhan näet. Sokeakin näkee tässä suhteessa enemmän kuin Enqvist, mutta Kari voi parantua, en usko, vaan toivon niin.