Korkein oikeus jatkaa uutta ihmisoikeusmyönteistä tulkintalinjaansa tuoreella ratkaisullaan, jossa se katsoi, että syytetyn avustajan ei tarvitse paljastaa miten asiakas on asiamieslaskunsa hoitanut, vaikka asiakkaan konkurssipesä niin vaatii.
Tässä asiassa on kyse kahden oikeuden yhteensovittamisesta. Toisaalta konkurssipesän hoitajan oikeus ja velvollisuus on selvittää konkurssiin asetetun henkilön kaikki varat, jotka kuuluvat pesään. Tällä turvataan velkojan oikeutta saada suoritus saatavalleen. perinteisesti velkojan oikeus on Suomessa ohittanut kaiken muun.
Euroopan ihmisoikeussopimus takaa kuitenkin rikosasian vastaajalle oikeuksia, joita ei velkojan oikeudella voi lytätä. Käänteentekevä ennakkopäätös oli korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2009:80, jossa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet asetettiin velkojan oikeuden edelle. Tämä linja jatkuu nyt tässä uudessa korkeimman oikeuden ratkaisussa.
Ihmisoikeussopimus takaa syytetylle oikeuden puolustautua valitsemansa asiamiehen avulla. KKO 2011:19 mukaan, ”Oikeudenkäyntiavun saaminen on edellyttänyt asianajopalkkioiden maksamista, mikä käytännössä tapahtuu pankkiyhteyksiä käyttämällä. Tieto pankkiyhteyksistä saattaa edellä todetulla tavalla edistää maksajan omaisuuden jäljittämistä. Jos asianajotoimistot olisivat velvollisia antamaan tiedot asiakkaansa pankkiyhteyksistä, pelko omaisuuden paljastumisesta vaikeuttaisi tällaisessa tapauksessa turvautumista oikeudenkäyntiavustajaan tai saattaisi estää sen kokonaan. X:n asemassa olevalla asianosaisella ei siten olisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellyttämää mahdollisuutta vapaasti valita oikeudenkäyntiavustajaansa.”
Näin korkein oikeus hyvin selkeästi päätti ohittaa velkojan oikeuden suhteessa rikosasian vastaajan oikeuteen. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti meni ohi velkojan omaisuudensuojan. henki voitti materian. Hyvä korkein oikeus!