Kun pato avataan, paljon patoutunutta tuskaa tulvii haavasta. Parempi näin kuin että paha pidetään piilossa ja eletään silmät kiinni ja annetaan syövän purra. Korkeimman oikeuden täysistuntoratkaisu KKO 2009:80 näyttää aukaiseen tuomioistuimissa aivan uudenlaisen tavan suhtautua ihmisille taattuihin oikeuksiin. Rovaniemen hovioikeuden tuore täysistuntoratkaisu RHO 2010:1 antaa aivan uudenlaisen kulman veropetosjuttuihin.
Hovioikeuden tuomion mukaan veropetossyytettä ei saa nostaa ja jos se nostetaan, sitä ei saa tutkia, jos samasta asiasta on aikaisemmin langetettu veronkorotus, jota ihmisoikeustuomiosituimen tulkintakäytännön mukaan voidaan pitää rangaistuksenluonteisena.
Tämä perustuu ihmisoikeussopimuksen 7 artiklaan, jonka mukaan samasta asiasta ei ketään saa rangaista kahdesti. Tätä kutsutaan Ne Bis in idem periaatteeksi.
Suomessa verotusmenettelyä on tähän asti pidetty hallinnollisena menettelynä, joka ei ole rikosprosessi. Tämä perustuu ajatukseen, jonka mukaan erilaiset menettelyt ovat muodollisesti erilaisia ja erillisiä. Ihmisoikeussopimus ihmisoikeustuomioistuimen tulkitsemana taas takaa oikeuksia, jotka ovat tehokkaita ja todellisia riippumatta siitä, minkämuotoisia menettelyt kussakin sopijavaltiossa ovat.
Korkein oikeus aukaisi tätä polkua ratkaisussaan KKO 2009:80 todeten, että asioita tulee tarkastella sellaisina kuin ne ovat eikä muodollisjuridisesti. Rovaniemen hovioikeus jatkoi tästä ja meni aika pitkälle. Hovioikeuden mukaan, jos verotusmenettelyssä määrätyt veronkorotukset ja lisäykset ovat rangaistuksenluonteisia, ei syytettä veropetoksesta enää voi nostaa.
Tässä jutussa henkilölle määrättiin yli 100 000 euron veronkorotus verotusmenettelyssä. Koska tämä korotus on todellisuudessa rangaistuksenluonteinen ja sillä pyritään estämään muiden vastaavaa toimintaa, on kyse tyypillisestä rikosprosessiin kuuluvasta toiminnasta, teosta rangaistaan ja rangaistuksella pyritään vaikuttamaan muihin. Tätä sanotaan rangaistuksen yleisestäväksi vaikutukseksi.
Tällä ratkaisulla voi olla varsin huimia vaikutuksia rikosmenettelyissä, jotka säännöllisesti kulkevat latua, verotusmenettely ja siinä määrätty veronkorotus ja sitten veropetostuomio. Nyt Rovaniemen hovin mukaan veropetostuomiota ei enää voi tällaisessa tapauksessa antaa.
Suomessa on hyvin suuri joukko ihmisiä, jotka on tuomittu vastoin tämän tuomion perusteluiden logiikkaa, siis kahdesti samassa asiassa.