Helppo elämä

Kun ihminen menettää intonsa ja motivaationsa, hänestä tulee maho, ikävystynyt, turhautunut, tyytymätön. Into ja motivaatio ei mene yksin epäonnistumisten, vaan myös onnistumisten kautta. Siis tuho tulee onnistut tai epäonnistut. Kuolema ei ohita ketään.
Suomalainen yhteiskunta ei jätä ketään. Kaverista huolehtiminen on mennyt niin pitkälle, että nyt jo sukupolvet osaavat jättäytyä toisten hoitoon. Motivaatio menee, kun oikeasti ei tarvitse yrittää, leipä ja katto pään päälle tulee ilmankin.
Helppo elämä tappaa onnistuneet ja menestyneet samalla tavalla. Kun nälkä häviää, ihminen lakkaa toimimasta. Entinen menestyjä, onnistuja kurtistuu surkimukseksi, jota aikaisemmin halveksi. Maat ja mannut eivät takaa hyvää elämää, se tulee pienestä pakosta onnistua ja saavuttaa, yrittää.
Surullisinta on onnistujien ja luovuttaneiden välissä, niillä, jotka yrittävät ja eivät onnistu, jotka tekevät kaikkensa saadakseen itselleen turvallisen olon, mökin ja hiukan rahaa tilille. Nämä ihmiset pitävät kaiken pyörimässä samatta muuta kuin ikuisen epävarmuuden ja huonommuuden. Kadehtimalla onnistujia ymmärtämättä menestymisen tragediaa ja vihaamalla loisia, joita systeemi kannattaa, vaikka he kuinka yrittäisivät tuhota itsensä.
Kummallinen maailma, kuuma ja lämmin kesä kääntyy tuskaiseksi, nukkumattomiksi öiksi, kun markkinatalous ei kykene vastaamaan kylmälaitteiden kysyntään. Aurinko polttaa ihon rikki ja viina silpoo ihmisiä kaduilla ja kotona. Suomalainen ei ole valmis liikaan lämpöön.
Rauha, hidastaminen, hidastuminen. Oleelliseen keskittyminen, yrittäminen, itsensä likoon laittaminen tekee hyvää, kenelle tahansa.