Rikosoikeudenkäyntimenettelyt erityisesti talousrikosasioissa ovat raskaita. Jutut kestävät pitkään ja ne herättävät suurta huomiota, mikä tekee syyttömän vastaajan elämän hankalaksi vuosikausiksi.Vastaajahan on syytön kunnes lainvoimaisesti on syylliseksi todettu.
Prosessin sivuvaikutukset perheen ja ympäristön pahoinvointina voivat olla rankempia kuin mahdollinen rangaistus joskus vuosien päästä.
Jippii/Saunalahti juttu on tästä tuorein esimerkki. Tapahtumat sijoittuvat tämän vuosituhannen alun hulluihin päiviin ja rikosprosessi alkaa nyt, heti kuuden vuoden kuluttua tapahtuneesta. Menettely jatkuu vielä pari vuotta, joten mikäli häkki heilahtaa, uutta elämää voi ruveta aloittelemaan joskus viiden vuoden päästä. Aika pitkä rangaistusaika.
No miten nämä jutut sitten valikoituvat oikeuden rattaisiin – yleensä varsin sattumanvaraisesti riippuen valtion valtaa käyttävän viranomaisen mielihaluista, oli tämä viranomainen poliisi tai pääministeri.
Pankkioikeudenkäynnit ovat aikaisempi esimerkki tästä samasta logiikasta. Suurin reikä veronmaksajille tuli aikanaan Helsingin Suomalaisen Säästöpankin tappioista. Tämä ns. Hessun pankki hukkasi muutama miljardia vanhaa markkaa. Syytteeseen ja tuomiolle joutui pankin ainoa rehellinen pankinjohtaja, joka pyrki kaikin keinoin hoitamaan hommansa oikein, toisin kuin esimiehensä.
Hän oli sopiva ”fall guy”, kaveri, jonka niskaan voidaan laittaa muitten synnit. Vuosia vankilassa ja nyt rakennustyömaalla hommissa. Hänen elämänsä on kuitenkin parempaa kuin niitten, joiden syntejä hänet laitettiin maksamaan.
Elämän tekee helpommaksi sen avoin havainnointi ilman moraalisia reunaehtoja. On parempi hämmästellä ja havainnoida kuin potea tuskaa vääryydestä, joka kuuluu elämään niin kuin kuolema. Sinä et koskaan menetä mitään tai hukkaa mahdollisuuksia, koska kaikki on sitä samaa ja yhtä jännää – elämää kaikkine kummallisuuksineen.
There is no God – no Laws, and morals make life harder.