Peter ”Peppe” Fryckman on ollut liikemiehenä julkisuudessa 1980 -luvun lopulta alkaen, jolloin hän yhtäkkiä metsästä pomppasi SYP:n suurimmaksi omistajaksi toviksi. Maustekauppiaasta – pankkiiriksi satu jatkui muuttuen matkalla rikokseksi. Peppe ei varonut julkisuutta. Hän osti Rolls Roycen ja pyrki eduskuntaan. Kaivoi shamppanjaa meren pohjasta ja majaili Afrikassa ruusutarhansa keskellä.
Peppe on itse hakautunut julkisuuteen ja nauttinut sen herkuista ja myöhemmin siitä toisesta reunasta. Negatiivinen julkisuus johtui ensin rikosepäilyistä sitten tuomioista ja tuomioiden aikaisista pahoinpitelyistä. Kuraa tuli paljon.
Julkisuuden taakka roikkui Peppen päällä kauan, koska häntä vastaan käyty oikeudenkäynti kesti kohtuuttoman pitkään. Ihmisoikeustuomioistuin on nyt tuominnut Suomen valtion ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan loukkaamisesta Peppen rikosjutussa. Kyseinen artikla takaa oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Peppe ei siis saanut oikeutta Suomessa.
No miten tämä näkyi julkisuudessa, missä häntä oli kärvennetty 10 vuotta – ei käytännössä mitenkään. Analyysi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sääntöjen rikkomisesta jäi uupumaan. Peppen kokemaa kohtaloa kukaan ei murehtinut. Mies tuhottiin niin kuin niin moni muukin, venyttämällä oikeudenkäyntiä vaimon lähtöön ja perheen hajoamiseen saakka.
Peppe on hölmöillyt, mutta tämä valtio ei ole toiminut myöskään häntä kohtaan reilusti. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsiteltyä ilman aiheetonta viivytystä – lukee perustuslaissa. Mitä se sitten tarkoittaa – no eipä juuri mitään. Kerrostalon järjestyssäännöillä on Suomessa suurempi voima ja merkitys kuin perustuslakiin kirjatuilla perusoikeuksilla.
There is no God – no Law, and the Rights do not exist