EIT – turhake

Ihmisoikeustuomioistuimen alkuaikojen oikeudellinen aktivismi on nyttemmin taantunut tavalliseksi vatkaamiseksi. Tuomioistuin moittii sopijavaltioita oikeudenkäyntien kestosta ja käyttää yksinkertaisten juttujen ratkaisemiseen itse lähes 10 vuotta.
Ihmisoikeuksien toteuttamisen tulee tapahtua sopijavaltioissa, muuten niillä ei juurikaan ole merkistystä. Ihmisoikeustuomioistuimen tuomioilla ei ole merkitystä, koska ne saadaan järkyttävän pitkän ajan jälkeen, oli kyse minkälaisesta jutusta tahansa.
Suomen valtio reagointi ihmisoikeustuomioistuimen tuomioihin on aika hillitty. Valtio maksaa tuomitun korvauksen sen eräpäivänä eli kolme kuukautta tuomion lainvoimaiseksi tulosta eli kuusi kuukautta siitä kun tuomio on annettu eli ehkä 10 vuotta sen jälkeen kun loukkaus on tapahtunut ja summa on tonni tai pari.
Nyt intoa ihmisoikeustuomioistuimeen valittamiseen on ruvettu hillitsemään tinkimällä avustajille maksettavia korvauksia alaspäin. Oikeudenkäyntiasiamies ei saakkaan palkkaa tekemästään työstä, vaan kohtuullisen korvauksen, mikä käytännössä tarkoittaa ei palkkaa. Kustannukset kaatuvat valittajien niskaan, mikä käytännössä tarkoittaa, että loukkauksesta tuomittu korvaus kuluu menettelyn kuluihin. Tämä hillitsee tehokkaasti valitusten tekemistä.
Sopijavaltiot ovat rakentaneet lisäksi oikotien, jossa valtio ilmoittaa kirjallisesti ei myöntävänsä mitään, mutta maksaa hiukan, siis tämän tonnin. Kun valtio näin toimii, ihmisoikeustuomioistuin ottaa tarjouksen vastaan ja toteaa, että näin on hyvä, tuomioistuin säästyy vaivalta. Valittaja seisoo katsomossa ja hämmästelee menettelyä, jossa tuomioistuin ja väärintekijä, ihmisoikeusloukkaajavaltio sopivat miten asia päättyy.
EIT:stä tulisi rakentaa tribunaali, jonne nimitetään tuomareiksi ihmisoikeusasiantuntijoita valtiosyyttäjien sijaan. Tuomioistuimen pitäisi ratkaista ainoastaan ennakkotapauksia ja kansallisten tuomioistuinten tulisi noudattaa ihmisoikeustuomioistuimen vakiintunutta praksista. Näin asiat luistaisivat. Ja jos tuomari ei noudata lakia, käännytään Jonkan puoleen, joka vihdoin on löytänyt kaapistaan virkarikossyytteen myös tuomareita varten. Turhan kauan se kesti.