Ihmiskeustuomioistuin teki eilen merkittävän ratkaisun, jolla kavennettiin ammattiyhdistysten valtaa liittoon kuulumattomien työntekijöiden suhteen. Ammattiliitot ovat oikeutettuja periään maksuja ainoastaan sellaisesta toiminnasta, jolla selkeästi tuetaan työntekijän asemaa yrityksessä.
Rahaa ei ole sallittua enää kerätä poliittiseen toimintaan tai muuhun ”ylätason” vaikuttamiseen henkilöiltä, jotka eivät ole ammattiliittojen jäseniä.
Viisi rakennustyöläistä kyseenalaisti palkasta automaattisesti perittävän ammattiyhdistysmaksun laillisuuden. Työnantajayhdistys saattoi asian paikalliseen työtuomioistuimeen, joka katsoi järjestelmän olevan laillinen. Ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että järjestelmällä sinänsä on hyväksyttävä tavoite, mutta rahaa voidaan kerätä ainoastaan tämän hyväksyttävän tavoitteen toteuttamiseen, ei mihinkään muuhun.
Ammattiyhdistyksillä on velvoite järjestää tilinpitonsa läpinäkyväksi, jolloin voidaan arvioida paljonko varsinainen työntekijän edunvalvonta maksaa. Tämä kulu on sallittua periä palkoista, mutta ei muuta. Tämän laillisen kulun osuus perittävästä ammattiyhdistysmaksusta voi olla varsin pieni.
Kukaan ei ole velvollinen hyväksymään palkasta perittävää maksua, jolla edistetään jotakin sellaista poliittista ideologiaa, jota työntekijä ei hyväksy. Valtiolla on velvoite suojella työntekijää tällaista toimintaa vastaan.
Alkaako tästä ammattiyhdistystoiminnan alasajo kohti sen normaalia roolia pois poliittisesta vaikuttamisesta?
Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuilla voi olla varsin merkittäviäkin vaikutuksia, vaikka kyseessä on ns. pehmeä oikeus – omaisuudensuoja.
There is no God – no Law, and no 6 article problems in Sweden